perjantai 16. joulukuuta 2016

Valmistuminen ja muita kuulumisia

Viimeisin päivitys on kesäkuulta blogissa, instagramissakin on ollut viime aikoina hiljaisempaa. Toivottavasti uusi vuosi ja uudet kujeet tuovat mukanaan kaivattuja muutoksia, mutta uskallan epäillä ettei päivityksiä tule sen enempää tulevaisuudessa kuin nytkään.

Paljon on kuitenkin tapahtunut. Olen itse valmistunut Ypäjältä kolmoistutkinnosta muutama viikko sitten, hevoset ovat edistyneet hurjasti (siitä kohta lisää) ja arkeen on tullut jo kesällä - mutta myös nyt - erilaisia haasteita. Koiranpentu vie aikaa ja siitä onkin kehkeytynyt oiva harrastekoira, vielä kun omistajat aktivoituisivat tarpeeksi jossain tietyssä lajissa. Unski on nyt 6kk, säkäkorkeutta herralla on viimeisimmän mittauksen mukaan n. 55cm ja temppuja osataan jo monia. Suosikkeina tietysti palloleikit, mutta makupalan toivossa koira koittaa tehdä vaihtokauppoja esineillä tai suorittamalla opetettuja temppuja (istu, maahan, ryömi, tassu, toinen tassu, molemmat tassut, pyöri, odota, seiso...), näitähän riittää.

Lokakuu 2016

Elokuussa hevoset palailivat pikkuhiljaa vähän pidemmältä täydeltä tarhalomalta treeniin. Luokkalaiseni saapui ratsastamaan muutaman kerran syksyn aikana hevosia ja lopputulosta näkee alta kuvista parhaiten. Itsekin ratsastelin niillä muutamaan kertaan sekä tietysti hyödynsin sänkkärin ajo-ominaisuuksia. Ne kun olivat kuivahkona kautena puolet paremmat kuin kivikovan tienpätkän eikä harjoitusradan kiertäminen kuulosta kovin järkevältä, jos joutuu joka kierroksesta neljäsosan kävelemään pohjan takia.

Tihuri, syyskuu

Ertikka lempipuuhassaan, syyskuu

Hotikka, elokuu

Sänkkäreiden mentyä ajelin ja ratsastelin meidän vuokrapellolla, jossa hevosten olisi tarkoitus viettää ainakin osa vuodesta. Klippasin aikani kuluksi Ertikan, sillä hevosen kuivuminen kesti tolkuttoman kauan ja tarhausaika väheni siten vähän turhan paljon. Ertikalla kun on kuitenkin havaittavissa pientä kankeutta ja se tarvitsee pitkän verryttelyn ennen kuin dieselmoottori lämpiää tarpeaksi. Siksi pidän mahdollisimman pitkää tarhausaikaa sille parhaana, enkä laita pahitteeksi vaikka se aamupäivän ajon jälkeen kuivuttuaan menee takaisin ulos kävelemään. Joulukuussa pelto kuitenkin vetistyi pahoin, joten treenit sielläkin saivat väistyä hetkeksi ja piti siirtyä takaisin .

Tihuri, lokakuu

Ertikka, lokakuu



Marraskuusta lähtien olen päässyt treenaamaan hevosia vähän säännöllisemmin ja tällä hetkellä on menossa seuraava kaava:
Ertikka, Tihuri ja Jotuuri 2 krt viikossa, Hotikka 2-3krt (riippuen millaisia viikot ovat).
Hevoset ovatkin saaneet nyt paljon lisää lihasta ja pidempi kesällinen tauko ei tehnyt yhdellekkäään huonoa.
Ertikan peräpää on alkanut vihdoin löytää potkua ja haaveet radoille menosta ovat entistä lähempänä. Tamma on alkanut vastaamaan vedoissa, jos Tihurin nostaa rinnalle ja takajalatkin alkavat pikkuhiljaa löytää asemiaan. Laukat ovat kuitenkin vielä vähän turhan pinnassa, jos kaveri meinaa mennä menojaan.
Tihuri suorittaa varmaan tyyliinsä, mutta kaipaa vielä jonkin verran viimeistelyjä startteja ajatellen. En ole siihen aivan täysin tyytyväinen, sillä tietty terävyys puuttuu vielä. Toivon, että se jokin löytyy vielä muutaman ratahiitin ja kotiajelujen myötä.
Tirriäinen eli Jotuuri on löytänyt myös peräpäänsä uudella tavalla. Oriin ruunaus on pyörinyt viime aikoina enemmän mielessä, mutta viimeisin ajokerta sai kyllä minun niinkuin äitinikin pään taas kääntymään, sillä oriin otteet olivat lupaavat ja ratahiittejä tämänkin kanssa voisi alkaa pikkuhiljaa suunnittelemaan. Ensin ajelen sillä kuitenkin muutamia vetoja kotona ja katson vähän, mitä vauhteja nuorikko kulkee.
Hotikan kaikenlaiset pikku ongelmat ovat alkaneet kaikota, sillä ollaan viimein löydetty vissiin jonkinlainen yhteinen sävel ja varustus. Ruuna on edelleen vähän häsä ja todella ääniherkkä, mutta rauhottuu selkeästi korvapallojen myötä. Hevonen on kasvanut edelleen kokoa ja on ollut todella keskenkasvuisen oloinen, joten nyt varovasti aletaan etsimään niitä ravurin lihaksia ja parempaa rutiinia hommaan.

Tihuri, joulukuu
Speden mielestä koskaan ei voi nostaa liikaa jalkoja

Ensi vuodelle on varovasti vilkuiltu nollasarjan startteja lähinnä helmikuulle, sillä tarkoitus olisi saada tammikuun aikana ainakin Ertikalle ja Tihurille ajettua koelähdöt. Alkuun koitetaan etsiä sellaisia mukavia sarjoja, joissa hevoset saisivat suhteellisen helppoja juoksuja ja rutinoituisivat taas vähän enemmän tähän raviurheiluun. Molemmilla laukkapeikko kummittelee ahkerasti etenkin tosipaikan tullen, joten siitä pitäisi päästä eroon ensimmäisenä.

torstai 25. elokuuta 2016

Perheen uusin jäsen ♥

Creamtwister Coconut Passion, "Unski", s. 2.6.2016




























perjantai 24. kesäkuuta 2016

Hyvää juhannusta!

Pitkästä aikaa taas koneen äärellä, sillä opiskelut ovat taas ottaneet oman osansa ajasta ja blogin puolella on ollut siksi hiljaisempaa. En ole pitkään aikaan ratsastanut hevosia itse, äiti on varmaan jo kuukauden verran hoitanut homman itse samalla kun toista on ajettu. Sen sijaan nyt pidemmällä lomalla ehdin itsekin selkään ja voi kesäkuu sentään kun oli mukavaa pitkästä aikaa!

Ertikan mielestä tien vierestä kaadetut pusikot on ihan hirveitä, mutta pienen talutusavun jälkeen selvittiin joka kierroksella niistäkin. Talutusapuna toimi pikkuvelipuoleni, joka ihanasti uhrasi jopa oman kenkänsä tähän touhuun. Ertikka välillä vähän koitti kiskoa päätään alas (ja pukittaa sitten), mutta aika mukavasti meni kuitenkin. Yhteensä otin tammalla 4 vetoa ja kierrokset käyntiä alkuun ja loppuun pienen hölkän kera. Videolla siis kaksi viimeistä vetoa. Kamera taisi vähän päästä keikkumaan mun kypärän päällä, joten pientä tärinää luvassa. Vai olikohan se vaan minä, kun oli niin kivaa pitkästä aikaa, että ihan tärisemään aloin. No annetaan videon kertoa loput meidän menosta!


torstai 12. toukokuuta 2016

VAROITUS! Kuvaspämmi

Jätän nää kuvat vaan tähän. Ihana aurinkoinen ja suorastaan kuuma kesäpäivä, hevonen sekä ratsastaja sille ja kamerakin sattui toimimaan. Vanhuuttaan obskakin kai vähän protestoi noita huonompia ja kylmempiä säitä.. ;) 

Klikatkaa ihmeessä kuvat isoiksi ja katsokaa niin, sillä muuten tuo tarkennus voi näyttää sinne tänne.. 







Aina voi vähän yrittää loikkia




Risut hiiteen ja silleen.. Tai neuvotteluvälineen jämät, kun neidit pääsi
samalle aaltopituudelle = mennään vain ja ainoastaan lujaa!